Tässä minun peruslauantaiaamuni. Tai -sunnuntai. Tai oikeastaan ihan joku muu viikonpäivä, tosin harrastan juoskentelua huomattavasti suuremmassa määrin ja suuremmalla todennäköisyydellä juuri viikonloppuna. Haluaisin tehdä tällaisista aamuista (lue: iltapäivistä) lopun, mutta se on yllättävän vaikeaa kun omaa vipajavan tanssijalan, napsaavan suun ja erityisen yökerhoaktiivisen kaveripiirin.
Vihaan krapulaa. Vihaanvihaanvihaan. Vaikka fyysisesti olo ei edes olisi erityisen paha, niin aina itkettää ja masentaa ja morkkis on kirjoittamaton sääntö – vaikka mitään typeräntekoa ei olisi tapahtunut. Kaikki vain sen takia että olin kapakassa. Tuntuu, että alkoholi on suurin ongelmistani, vaikka minulla ei edes ole alkoholiongelmaa. Olen vain normaali nuori aikuinen joka tykkää tissutella punkkua. Ja Jaloviinaa.
Päätän aina säännöllisin väliajoin pitää itseni hetken verran erossa alkoholista. Unohdan sen aina noin viikon jälkeen ja vedän lärvit. Haluaisin tosissani vähentää alkoholinkäyttöä, mutta en ihan tarkalleen tiedä, miten se onnistuisi ja mitä se tekisi kaverisuhteilleni. Monen kanssa kun on niin mielettömän kiva juhlia. Mutta tarvitseeko bilettäminen aina viinaa, ts. voiko hauskaa olla ilman viinaa?
Aloitin tänään muuten taas keventymissuunnitelman, kuten joka kuukausi. Siihen luonnollisesti kuuluu alkoholinkäytön vähentäminen. Unohdin molemmat, kun minua pyydettiin kaljalle.