Jänniä kissajuttuja.

Olen todellakin tulossa hulluksi - tai selvänäkijä. Hullu selvänäkijä.
Näin viime yönä unia siitä, että talutin kissaa.
Toki se voi johtua siitä, että mulla on ikävä karvapalloja porukoiden luona,

Toimitusjohtajaa a.k.a Toikkaria

ja pikkuista Keenaa -


mutta viime yönä meidän viidennen kerroksen parvekkeellamme käveli kissa - aivan varma että se oli kissa eikä mikään orava - koska aamulla näin kissan jäljet parvekkeen paksussa lumikerroksessa. Siinä näkyy myös jälki hyppäämisestä, siis parvekkeen kaiteelta meidän parvekkeellemme. Ei orava sellaisia jälkiä tee hypätessään. Kai.

Joka tapauksessa toivon, että se kissa on onnellisesti päässyt sinne, minne oli menossa ja että sillä on oikein huolehtiva omistaja.
Voisin tietysti ruveta tarkkailemaan meidän parveketta öisin, pitää aina yhtä kissanruokapurkkia kaapissa. jos vaikka sattuisi vastaan joku nälkäinen kissa.
Viimeistään siinä vaiheessa mua pidettäisiin hulluna.

Kaadoin myös kahvia jogurttiin äsken, mutta se nyt ei ole mitenkään erikoista kohdallani.
Toisessa kädessä oli jogurttiastia, toisessa kahvipannu ja pöydällä tyhjä muki. Aika hasardia, kumpaan osuu..
Pistän kaiken flunssan piikkiin.
Kuten myös sen, että aion tehdä tänään kokovartaloremontin itselleni - noin ulkonäöllisesti.
Mikäli vaan lenssultani jaksan.

Ainakin kynnet täytyy hoitaa, hiukset haluaisin värjätä nykyisestä blondista punaiseksi.
Ei mitenkään uutta sinänsä, mutta punainen on aina kiva väri talven tullen. Joulutukka
Katsotaan mitä tapahtuu, kerron ja kuvailen.

Cheerio!

P.S. Olenko ainoa joka vihaa kuvien kanssa taistelua.. Huoh. Miksi ne eivät vaan voi asettua nätisti?

Idiootti vauhdissa

Söin äsken mangoa ja purin itseäni vahingossa sormeen.
En tajua miten voin olla niin tyhmä. Nyt oikea nimettömäni on kipeä.

Kämppä on kaaos ja minä flunssainen, ei mikään erityisen hyvä yhtälö.
Hajoilen sitten ens viikolla kun yritän selvittää tätä sotkua, mutta mikäs siinä. Eipä mulla parempaakaan tekemistä olisi kun työt loppui.
Sen sijaan tuparien suunnitteleminen on parasta.
Ajattelin jotain teemabileitä ja paljon hyvää ruokaa, boolinkin voisin tehdä, jos rahat vaan riittää. En meinaa läträillä viinalla - sitä tuli tehtyä Etelä-Afrikassa vähän liiankin kanssa, nyt pidän taukoa - mutta jos joku muu haluaa, en vastusta.
Ainakaan periaatteessa.

Etelä-Afrikkaan kaipaan vähän, siellä oli j niin paljon aktiviteettia. Ehkä jopa liiaksi, pää meinasi räjähtää pari kertaa, mutta ihmisten keskellä oleminen tekee mulle yleensä hyvää.
Olihan se vaihtelua tähän Suomen arkielämään, kahden viikon kulttuurishokki.
Eri asia tietysti olisi, jos olisin töissä päivittäin. Nyt mulla ei ole oikeastaan muuta tekemistä kuin datailla, lukea tai siivota. Nähdä kavereita kun niillä ei ole duunia.
On varmasti ihan positiivista, että saan vähän aikaa itselleni. Ainakin uskottelen niin.

Mutta näitä mussuja mulla todellakin on ikävä. Maailman suloisimmat olennot.