keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Jänniä kissajuttuja.

Olen todellakin tulossa hulluksi - tai selvänäkijä. Hullu selvänäkijä.
Näin viime yönä unia siitä, että talutin kissaa.
Toki se voi johtua siitä, että mulla on ikävä karvapalloja porukoiden luona,

Toimitusjohtajaa a.k.a Toikkaria

ja pikkuista Keenaa -


mutta viime yönä meidän viidennen kerroksen parvekkeellamme käveli kissa - aivan varma että se oli kissa eikä mikään orava - koska aamulla näin kissan jäljet parvekkeen paksussa lumikerroksessa. Siinä näkyy myös jälki hyppäämisestä, siis parvekkeen kaiteelta meidän parvekkeellemme. Ei orava sellaisia jälkiä tee hypätessään. Kai.

Joka tapauksessa toivon, että se kissa on onnellisesti päässyt sinne, minne oli menossa ja että sillä on oikein huolehtiva omistaja.
Voisin tietysti ruveta tarkkailemaan meidän parveketta öisin, pitää aina yhtä kissanruokapurkkia kaapissa. jos vaikka sattuisi vastaan joku nälkäinen kissa.
Viimeistään siinä vaiheessa mua pidettäisiin hulluna.

Kaadoin myös kahvia jogurttiin äsken, mutta se nyt ei ole mitenkään erikoista kohdallani.
Toisessa kädessä oli jogurttiastia, toisessa kahvipannu ja pöydällä tyhjä muki. Aika hasardia, kumpaan osuu..
Pistän kaiken flunssan piikkiin.
Kuten myös sen, että aion tehdä tänään kokovartaloremontin itselleni - noin ulkonäöllisesti.
Mikäli vaan lenssultani jaksan.

Ainakin kynnet täytyy hoitaa, hiukset haluaisin värjätä nykyisestä blondista punaiseksi.
Ei mitenkään uutta sinänsä, mutta punainen on aina kiva väri talven tullen. Joulutukka
Katsotaan mitä tapahtuu, kerron ja kuvailen.

Cheerio!

P.S. Olenko ainoa joka vihaa kuvien kanssa taistelua.. Huoh. Miksi ne eivät vaan voi asettua nätisti?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti