perjantai 9. joulukuuta 2011

Jos se ei ole ikuista

Ihmisistä tyhjä, mutta sekainen koti ja punaviinihaaveita. Minä ja Ville Ahonen istutaan tässä keittiön pöydän ääressä ja Ville laulaa minulle kauniita lauluja. Nukuin koko päivän ohi ja pohdin, mitä teen seuraavaksi.

Nyt olisi ihan autenttisia tilaisuuksia esim. siivota, tehdä töitä tai juosta ympäri kämppää. Jos laitan musiikin pois, täällä on ihan hiljaista ja rauhallista kaupungin mökää lukuunottamatta. Mutta pääkopassani jyllää nyt niin positiivinen flow, etten uskalla pilata sitä velvollisuuksilla tai ravaamisella. Jos täällä olisi piano, tietäisin tasan tarkkaan mitä tehdä.

Ville laulaa, että rakkaus ei ole ikuista. Ville on väärässä. Taidan lähteä ostamaan sitä punaviiniä. Jos vain kaksi lasillista, yksi molemmille, mulle ja Villelle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti