sunnuntai 1. elokuuta 2010

He looks like a burrito

Viime aikoina kirjoittaminen ei ole sujunut. Veikkaan, ettei suju nytkään mutta pakkojulkaisen tekstin silti, sillä on reilusti turhauttavampaa kirjoittaa pitkät pätkät jotain paskaa ja poistaa se, kuin julkaista kyseinen sontapaakki laadun heikkoudesta huolimatta.

Niin, mitä minulle on tapahtunut viime aikoina. Työt hoidettu, lomahko meneillään, opiskelupaikka vastaanotettu – mutkien kautta, mutta tehty sekin. Olen viettänyt villiä ja viinanhuuruista, mutta lupsakkaa eloa hetken verran. Ajatuksensa on tarvinnut keskittää lähinnä siihen, pitäisikö vähentää ryyppäämistä tai siihen mitä laittaisi suuhunsa tänään. On huolestuttavan helppo olo, en voi olla pohtimatta koska tämä loppuu. Veikkaan, että surullisen pian, kun tajuan että olen rahaton.

Tällä nimenomaisella hetkellä kirjoitan Kuopiosta. Olen katsellut elämää täältä käsin vajaan viikon verran. Tekeepä hyvää poistua Jyväskylästä varsinkin silloin, kun kaupunki täyttyy ralliautoista ja niitä seuraavista jurpoista. Olen vähän hukassa sen suhteen, mitä teen, kun palaan kotiin. Mutta sekään ei huolestuta. Mikään ei huolestuta hirvittävän paljoa, on vaan ihan pirun outo olo asioiden suhteen, koska en ole tottunut olemaan huoleton.

Huolestuttavaa, että kaikki on niin... hyvin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti