Why is the bedroom so cold?

Olenko taas yhtä musiikkiuniversumin kanssa? Taidanpa olla.

Sitä ei ole tapahtunut vähään aikaan, että saisin kaiken irti jokaisesta tahdista, sävelestä ja sanasta. Luulin, että siihen tarvitsee teini-iän vaikeutta ja naiiviutta (ikään kuin minulla ei sellaista olisi enää). Johtui naiiviudesta tai ei, jumalallinen musiikillinen yhtyminen multiorgasmeineen tapahtui pitkästä aikaa ja teki minut niin onnelliseksi, että voisin pakahtua tähän suloiseen olotilaani.

Toinen seikka, mikä minut pitää kiinni elämässä on opiskelu. Haluan imeä kaiken tiedon ja opin itseeni kuin monni akvaariolasin planktonin (mitä?). Se saa minut taas himoitsemaan käytännön toimintaa. Tämä on positiivinen kierre, mikä tekee minusta joskus toivottavasti rautaisen ammattilaisen. Vaikka ala kiinnosti minua aiemminkin, en koskaan osannut kuvitella suhtautuvani näin suurella intohimolla vaikkapa valo- ja äänitekniikan kiemuroihin.

Tuntuu järjettömän helpottavalta kanavoida ylitsevuotavat tunne-energiani ja -turhaumani aineettomiin asioihin. Siinä säästetään monta ihmis- ja elikkohenkeä. Tai ainakin muutaman mielenterveys, toivoakseni. Omasta mielenterveydestäni en toki uskalla sanoa mitään, mutta sillä nyt ei ole niin väliä enää. Se taitaa olla jo valmiiksi vallan menetetty tapaus.