Kiirekiirekiire stressistressistressi.
Huomenna lähtö ANTI-festivaaleille Kuopijoon, jumalten kaupunkiin ja kalakukkoin mekkaan. Reissusta tulee toivottavasti ihan mahtava, mutta se voi kusta todella pahasti. Mikäli jälkimmäinen vaihtoehto ottaa tapahtuakseen, on saatava oma pää kritiikkiä vastaanottavalle kanavalle. Mielellään myös sellaiselle, että hyvin mahdollinen kritiikki ei osu ja uppoa sinne henkilökohtaiselle sektorille meinaan sitten sattuu, taas kerran.
Olen siis stressaantunut. Mitä muuta? Hormonit sekaisin ja itkettää. Jotakin uutta? En usko itseeni, tälläkään kertaa. Kerro jotain, mitä emme jo tiedä. No.. Ööö.. Mitäs keksisin?
Ai niin! Viihdyn kämpässäni. Se on siisti ja siellä on mukava polttaa kynttilöitä ja laittaa maukasta kasvispataa ja kuunnella Interpolia tiskatessa. Se on koti ja kotoisa sellainen.
Tykkään myös ihmisistä. Mulla on vallan mainioita tovereita, uusia ja vanhoja.
Voisin muuten syödä vaikka hevoisen, jos se olisi esimerkiksi vaikkapa kasviproteiinista valmistettu hevoinen. Onneksi minulla on ihan vitustipaljon (anteeksi törkeä kieleni) rukiista leipää ja sille päällystyxiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti