Niphredil

Minä en usko rakkauteen ensisilmäyksellä.
Ei ole mitenkään mahdollista nähdä ihmisestä mitään muuta kuin kuori ja habitus, olkoon nyt sitten vaikka aura tai energiakehä, kun sitä ensimmäisen kerran katsoo. Toisella kerralla voi vaikka jutella, saada pintaraapaisua toisen persoonaan, ehkä ihastua myös sisimpään.
Mutta ei voi rakastua. Ei vielä. Ei toisella, ei kolmannella eikä neljännelläkään kerralla.
Olen sitä mieltä että rakastuminen vaatii paljon enemmän aikaa ja energiaa.

Minulla ei tällä hetkellä ole erityisen paljon energiaa. Kaikki se vähäkin pitäisi keskittää työhön, työhön, työhön ja treenaamiseen. Ei rakastumiseen, koska en kestä sitä.
Vaikka se tuntuu niin helvetin hyvältä, eikä mikään ole raskasta sillä hetkellä, kun tuntee olevansa itsekin rakastettu. Mutta rakastumisen tiellä ei koskaan saisi olla mitään.
Pitäisi uskaltaa olla vahva ja heikko yhtä aikaa. Antaa itsensä toiselle, mutta pitää huolta itsestään. Avautua, mutta pitäytyä omassa kannassaan.
Enkä minä ole koskaan ollut riittävän vahva.